Datavastuullisuus
Datavastuullisuus on yksi uusimpia vastuullisuuden ulottuvuuksia. Meistä kaikista jatkuvasti verkossa kerättävien hyvinkin henkilökohtaisten tietojen valossa meidän kaikkien, mutta aivan erityisesti digitaalisia palveluja tarjoavien, tulee enenevissä määrin ottaa huomioon datavastuullisuus. Datavastuullisuus ei kuitenkaan rajoitu vain henkilötietodatan oikeanlaisesta käsittelystä huolehtimiseen, vaan digitaalisella tiedolla on myös ympäristövaikutuksia, joita ei välttämättä tule “jossain pilvessä” sijaitsevasta datasta ensimmäisenä mieleen.
Pilvipalvelutkin vaativat aina kodin datakeskuksissa, joiden määrä maailmassa on kasvanut kymmeniin tuhansiin. ICT-ala kuluttaa eri arvioiden mukaan 4-10 prosenttia maailman sähköenergiasta. Eri puolille maailmaa sijoitellut palvelimet ja jättimäiset konesalit tarvitsevat jatkuvaa jäähdyttämistä. Tämän takia on erittäin tärkeää, että palvelinkeskusten sähkö on ympäristöystävällisesti tuotettua ja että jäähdyttämisestä talteen otettu lämpöenergia menee hyötykäyttöön.
Datavastuullisuus yritysvastuun osana ja läpileikkaajana
Bloomberg Intelligencen tutkimuksen mukaan sijoittajat vaativat yrityksiltä massiivisia investointeja ESG-toimenpiteisiin – 53 biljoonaa vuoteen 2025 mennessä (ja tässä tarkoitetaan juurikin biljoonaa eli lukua 1 000 000 000 000).
ESG tulee sanoista environmental, social ja governance. Perinteisesti yritysvastuu jaetaan siis taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristöstä kannettavaan vastuuseen. Yritysvastuu linkittyy niin ihmisoikeuksiin, kestävään kehitykseen, sosiaalisiin tekijöihin kuin hyvään hallintoonkin. Datavastuullisuus nähdään kaikkia yritysvastuun osa-alueita läpileikkaavana toimintana.
Mitkä ovat datavastuullisen yrityksen tunnusmerkit?
Datavastuullisen yrityksen toiminnassa voidaan nähdä selkeitä tunnusmerkkejä siitä, että vastuullista datan säilömistä, käyttöä ja jakamista ollaan yrityksessä mietitty.
Yrityksen tulee olla määritellyt datavastuun olennaiset teemat tarkastelemalla dataan liittyviä mahdollisuuksia ja uhkia sekä oman toimintansa että sidosryhmiensä näkökulmasta. Yrityksessä ollaan siis mietitty datavarantoja, jotka sillä on hallussaan. Yritys ottaa huomioon datan elinkaaren ja poistaa tarpeetonta dataa säännöllisesti sekä asianmukaisesti. Yritys on myöskin läpinäkyvä kaiken datan keräämisen, hallinnoinnin, hyödyntämisen, jakamisen ja hävittämisen suhteen.
Datan elinkaareen liittyvät myös jo aiemmin mainitut ympäristövaikutukset. Maailmassa tuotetaan joka päivä noin 328.77 miljoonaa teratavua uutta dataa. Vuonna 2023 tuotetaan kokonaisuudessaan noin 120 zettatavua (1 zettatavu on biljoona gigatavua) ja vuonna 2025 määrä nousee 181 zettatavuun. Kaiken tämän datamäärän säilöminen palvelimille vaatii energiaa ja tästäkin syystä vanhentuneesta ja tarpeettomasta datasta tulisi hankkiutua asianmukaisesti eroon.
Suurin osa Ilkan digitaalisen markkinoinnin ekosysteemiin kuuluvan Lianan palvelimista sijaitsee datakeskuksessa Suomessa. Datakeskuksen energiatehokkuus sekä ympäristöystävällisyys on huomioitu, jolloin lopputuloksena on syntynyt hiilineutraali datakeskus. Energialähteenä käytetään vain uusiutuvaa energiaa, ja sijainti suuressa asutuskeskuksessa mahdollistaa hukkalämmön toimittamisen kaukolämpöverkkoon. Todisteena ympäristöystävällisyydestä datakeskus on saanut CEEDA- ja LEED-sertifikaatit.
Yksi datavastuullisen yrityksen tunnusmerkeistä on, että se huomioi yksilön oikeudet yli laista tulevien vaatimusten. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tietosuoja-asetus GDPR on yritykselle alin taso siihen, miten henkilötietoja hallinnoidaan ja todellisuudessa henkilötietojen säilöminen ja prosessointi tapahtuu yli lain vaatiman tason.
Datan arvo ja sen jakaminen vastuullisesti
Datavastuullinen yrityksen tunnusmerkkeihin kuuluu myös, että organisaatiossa ymmärretään datavaratojen arvo ja sillä on osaamista niiden hyödyntämiseen. Esimerkkinä Lianan mediaseurannan työkalu LianaMonitor, jolla saadaan mediaosumien avulla yhdisteltyä media-analyysejä, jotka tarjoavat arvokasta dataa ympäröivästä yhteiskunnasta. Yritys voi siis pyrkiä myös tuottamaan datan avulla arvoa – jopa vastikkeettomasti – oman toimintansa lisäksi ihmisille, yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Organisaation datavarannot voivat myös saada suurimman arvonsa silloin, kun ne jaetaan muiden saman alan toimijoiden kanssa. Esimerkiksi terveysdatan jakaminen saman alan toimijoiden kesken hyödyttää koko alaa, puhumattakaan ympäröivästä yhteiskunnasta, jossa voidaan ratkaista elintärkeitä ongelmia datan jakamisella.
